Kolmivuotinen ”Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointi” -hanke päättyi 31.5.2019. Vuosien 2016-2019 aikana hankkeessa kerättiin paljon kokemuksia ja tietoa, joten hankesivuston materiaaleja ja hankkeen HB-asiantuntijoita kannattaa hyödyntää jatkossakin HB-linjausten ja -kokeilujen valmistelussa.
Hankkeen tulokset ja seurantatiedot on raportoitu 7.5.2019 ilmestyneessä julkaisussa ”Henkilökohtainen budjetointi. Ihmislähtöinen toimintatapa sosiaali- ja terveydenhuoltoon”. Julkaisun artikkeleissa vastataan hankkeen pääkysymykseen:
Mitä siitä seuraa, kun asiakas valitsee henkilökohtaisen budjetoinnin?
Kehitystyötä tarvitaan – tavoitteena toimiva ja ihmislähtöinen malli
Kehittämistarpeita on edelleen paljon, jotta henkilökohtainen budjetointi olisi toimiva ja ihmislähtöinen malli. Kehittämistä vaativat esimerkiksi seuraavat asiat:
- asiakkaiden aseman vahvistaminen
- asiakastyöntekijöiden roolin muutoksen tukeminen ja myös toimintavaltuuksien uudelleenarviointi organisaatiossa
- asiakkuusprosessin eri vaiheiden dokumentaatio ja budjetin määrittäminen
- asiakkaan lähitukena toimivien tukihenkilöiden saatavuuden parantaminen
- palvelujen järjestämisvastuussa olevien organisaatioiden toimintaperiaatteiden uudistaminen ihmislähtöisen toiminnan varmistamiseksi
- tietojärjestelmien parantaminen
- budjetista hankittujen tukitoimien maksutapojen kehittäminen (myös suoramaksun osalta) ja budjetin ajantasaisen hallinnan toteuttaminen.
Tulevaisuuden linjausten tulisi perustua henkilökohtaisen budjetoinnin kansalliseen tavoite- ja kehittämisohjelmaan, joka sisältäisi myös riittävät resurssit. Koska kaikki Suomessa tähän asti toteutetut kokeilut ovat olleet pienimuotoisia, on tarpeen käynnistää asiakasmäärältään suurempia kokeiluja ja saada lisää seuranta- ja tutkimustietoa.
Sote-lainsäädäntöä täydennettävä
Vaikka henkilökohtaista budjetointimallia voidaan soveltaa nykyisten sote-lakien pohjalta, kuvasi hanke keskeiset vaatimukset lainsäädännön uudistamiselle. Lähtökohtana tulee olla, että kaikilla on mahdollisuus valita henkilökohtainen budjetointi ja että lähitukea on tarpeen mukaan riittävästi saatavilla. Ei ole perusteita rajata henkilökohtaisen budjetin valintaoikeutta vain joillekin asiakasryhmille tai jättää päätösoikeutta tuleville sote-maakunnille (ks. 7.5.2019 päätösseminaarin paneelikeskustelun tallenne tapahtumasivulla).
Tulevissa kokeiluissa henkilökohtaisen budjetoinnin mallia ei pidä typistää nipuksi palveluseteleitä. Asiakkailla tulee olla aito mahdollisuus tarpeitaan ja tavoitteitaan vastaavaan henkilökohtaiseen budjettiin ja sen hallintaan sekä sen joustavaan ja omaehtoiseen käyttöön. Hankkeen kuvaama HB-toimintamalli arvoineen ja toimintaperiaatteineen antaa hyvän pohjan kehitystyölle.
Henkilökohtainen budjetti hallitusohjelmassa
Tulevan hallituksen hallitusohjelmassa henkilökohtainen budjetointi on mainittu kolmessa kohdassa:
- ”Selvitetään henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto työllisyyspalveluissa” (s. 129, kirjaus työllisyyspalveluiden kehittämisestä)
- ”Vammaisten henkilöiden asema on viime vuosina parantunut, mutta yhdenvertaisuus ei silti usein toteudu. Oikea-aikaisuus ja yksilölliset palvelutarpeet ovat haasteita vammaispalveluissa. Vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammaispalvelulain uudistusta. Samalla kokeillaan kehitysvammaisten henkilökohtaisia budjetteja. Kokeilujen yhteydessä arvioidaan myös lainsäädännön muutostarpeet. Ruotsinkielisten vammaispalvelut turvataan.” (s. 142-143, kirjaus yhdenvertaisuutta edistävistä toimista)
- ”Asiakkaiden yhdenvertaisten ja sujuvien palveluiden turvaamiseksi ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi valmistellaan palvelusetelilain uudistus ja tehdään linjaukset henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta sote-uudistuksessa.” (s. 152, kirjaus sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksesta)
Ohjausryhmä arvioi hankkeen tuloksia
Hankkeen ohjausryhmän viimeinen kokous pidettiin 20.5.2019. Keskustelussa todettiin, että hankkeessa syntyi paljon asiantuntemusta, jota voidaan hyödyntää henkilökohtaisen budjetoinnin jatkokehittämisessä. Alla hankkeen aikaansaannokset eriteltyinä (loppujulkaisun s. 103) ja muutamia otoksia ohjausryhmän arvioinneista.
Tietoisuus lisääntynyt, kehittämistarpeita löydetty
Ohjausryhmän jäsenet olivat tyytyväisiä tuloksiin: siitä kun hanke käynnistyi, on tietoisuus HB:stä lisääntynyt. …Myös osaaminen on vahvistunut. Lisäksi toiminnan kautta on löydetty myös kehittämistarpeet. Helposti unohtuu se, kuinka vähän aluksi tiedettiin, kansainvälisistä tiedoista ja Suomen pienistä aiemmista kokeiluista huolimatta. Hankerahoituksella on uskallettava ottaa riskiä ja kokeilla, ja oppia kokemuksista. Nyt tiedetään paremmin, mitä ja miten kannattaa tehdä jatkossa.
Hyvinvointi- ja kustannushyötyjen seurantatietojen saatavuutta parannettava
Hankkeen arviointisuunnitelma oli vaativa, ja sen toteuttamisen vaikeudet kertovat myös millaisia ongelmia on organisaatioissa ylipäätään asiakaskohtaisten kustannusten seurannassa, ja asiakkaan budjetin seurannassa, kuin myös vaikutustiedon saamisessa.
TuulaPehkonen-Elmi ja Aija Kettunen tarkastelevat aihetta hankkeen loppujulkaisussa (s. 55-68). Lisäksi kirjoittajat ovat laatineet hankkeen ehdotuksen kustannus-vaikuttavuustietojen saatavuuden parantamisesta.
Ihminen edellä – ihmislähtöisyys toimintaa ohjaavaksi arvoksi ja toimintaperiaatteeksi
HB:n keskeisten elementtien sisältö, arvopohja ja toimintaperiaatteet korostavat asiakkaiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistamisen merkitystä, ihmislähtöisyys ja luottamuksen vahvistuminen asiakkaan kykyyn oman elämänsä ratkaisuissa -> tämä mullistaisi palvelujärjestelmämme toimintalogiikan. … Ihmislähtöisyys järjestämälähtöisen toiminnan sijaan ohjaavaksi periaatteeksi. Osallisuus – sen pitäisi olla läpileikkaava toimintaperiaate kaikkeen. … Pystytäänkö kohtaamaan ihminen tarpeineen kokonaisvaltaisesti? Hankkeen julkaisun artikkeleissa toivotaan sektoreiden ja siilojen poistamista, jotta ihminen voitaisiin kohdata kokonaisvaltaisemmin. Osin tällaisia rakenteita on syntynytkin, esim. “yhden oven” periaatteella toimivat ikäihmisten asiakasohjausyksiköt. Vastaavia on myös muille väestöryhmille. Ei palvelut edellä, vaan ihmiset edellä.
Osaaminen ja asiantuntemus parantunut
Onko HB-osaaminen jatkossa kaikkien työntekijöiden osaamista, vai olisiko jonkinlainen erityinen HB-asiakastiimi, joka vastaisi kaikkien HB-järjestämistavan valinneiden asiakkuudesta?
Sirkka Rousu, Katja Ihamäki ja Miia Ojanen pohtivat aihetta hankkeen loppujulkaisussa (s. 74-90). HB-toimintamallin kuvauksessa on myös kuvio HB-asiakkuusprosessin eri vaiheista, jotka avataan myös tekstinä. Kuvauksessa tuodaan esille myös idea ”asiakkaan tiimistä”, joka olisi keino monia palveluja tarvitsevien asiakkaiden palvelujen koordinointiin ja integrointiin.
Henkilökohtainen budjetointi soveltuu eri asiakasryhmille ja erilaisiin tuen tarpeisiin
Hankkeessa oli HB-asiakkaita eri väestöryhmistä ja palveluista: HB soveltuu eri kohderyhmille, ja myös varhaisemman ja kevyemmän tuen ja palvelujen järjestämistavaksi. Hankkeen kokemukset kannustavat jatkamaan kehittämistä.”
Katja Kylliäinen, Ulla Huhtalo, Taija Nöjd ja Mirja Saikko kertovat hankkeen loppujulkaisussa (s. 17-30) asiakkaiden kokemuksista ja seurantatietojen tuloksista .
Asiakkaiden itse valitsema tuki vastasi tarpeita
Asiakkaiden kokemukset henkilökohtaisen budjetin käytöstä olivat hyviä. Asiakkaat löysivät tarpeisiinsa soveltuvia ja hyvinvointiaan lisääviä tukimuotoja. Tämä on myös palvelujen hyvinvointi- ja kustannushyödyn näkökulmasta merkityksellistä. Tasavertaisempi kumppanuuteen perustuva asiakkuussuhde vahvisti ihmisen aktiivista toimijuutta oman elämänsä ratkaisuissa.
Asiakkailla tulee kuitenkin olla aito mahdollisuus tarpeisiinsa ja sovittuihin tavoitteisiin vastaavan budjetin käyttöön ja sen hallintaan. Budjettia tulisi olla mahdollisuus käyttää esimerkiksi maksukortilla tai hankkeessa kokeillulla mobiilimaksamisella. Budjetin asiakaskäyttöliittymästä tehtiin hankkeessa protomalleja, joiden pohjalta kehitystyötä voitaisiin jatkaa uusissa kokeiluissa. Esko Pääskylä ja Elina Pekonen tarkastelevat näitä teemoja hankkeen loppujulkaisussa (s. 69-72, ).
Asiakkaiden valinnat nostivat esiin myös palveluaukkoja ja nykyisten palvelujen kehittämistarpeita. Erilaiset palveluntuottajat tarvitaan tiiviimmin mukaan kehittämisyhteistyöhön. Budjetin tulisi mahdollistaa erilaiset tuen toteuttamistavat – myös yhteisöjen ja lähiverkostojen rooli tuen toteuttamisessa on tärkeää.
Henkilökohtaisen budjetoinnin mallia kokeiltiin omaishoidossa, vammaispalveluissa, erilaisissa perhepalveluissa, aikuisten sosiaalipalveluissa ja aikuistuneiden nuorten palveluissa. Malli soveltui myös varhaisemman ja kevyemmän tuen tarpeisiin. Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella sisäisiä HB-toimintamalleja muokataan, ja hyvien kokemusten myötä henkilökohtainen budjetointi on käytössä kokeilualueilla myös jatkossa.
Tomin ja Roopen tarinat videolla
Hankkeen valtakunnallisessa päätösseminaarissa Kansallismuseossa 7.5.2019 sai ensiesityksen dokumentaarinen video (16 min), jossa kerrotaan mm. Tomin ja Roopen henkilökohtaisen budjetin käytöstä. Mukana on myös asiantuntijahaastatteluja. Video on tekstitetty suomeksi ja englanniksi.
Suunta – henkilökohtaisen budjetoinnin keskus kutsuu kehittämiskumppanuuteen
Hanke on toiminut tiiviisti yhteistyössä Suunta-keskuksen ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa. Hankkeessa käynnistynyt HB-oppimisverkosto jatkuu Suuntaamo -henkilökohtaisen budjetoinnin verkostona. Hankkeessa kertynyt asiantuntemus on käytettävissä myös jatkossa.
Some-keskustelu sekä tiedon ja kokemusten jakaminen jatkuvat hankkeen perustamassa avoimessa ”Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäjät” Facebook-ryhmässä, jota Suunta-keskus jatkaa.
Tietoa tarjolla
Vaikka hanke päättyi, on kaikki hankesivuston materiaali toistaiseksi avoimesti käytettävissä (mm. uutiset, blogit, esitykset ja tallenteet tapahtumasivuilla, julkaisut sekä tietopaketit asiakkaille ja työntekijöille). Sivustolta löytyvät myös alueelliset HB-yhteyshenkilöt, joiden asiantuntemusta kannattaa hyödyntää jatkossakin. Heidän kauttaan löydät myös tarvittaessa lisää hankkeessa toimineita HB-asiantuntijoita.
Hankkeen loppujulkaisu ”Henkilökohtainen budjetointi. Ihmislähtöinen toimintatapa sosiaali- ja terveydenhuoltoon” on saatavana sähköisenä hankesivustolla – painoversioita voi tiedustella osoitteesta henkilokohtainenbudjetointi@metropolia.fi.
Saatavana on myös kehittämiskumppaneille muistikirja omia muistiinpanoja varten, etukannessa on teksti ”Asiantuntijana mukana kehittämässä henkilökohtaista budjetointia”, takakannessa lista hankkeen pääjulkaisuista (tiedustele osoitteesta henkilokohtainenbudjetointi@metropolia.fi).
Kiitos kaikille kumppaneille – tästä on hyvä jatkaa!
Teksti: Sirkka Rousu , ”Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointi” -hankkeen (2016-2019) projektipäällikkö ja yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Lisätietoa
Henkilökohtainen budjetointi. Ihmislähtöinen toimintatapa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, 2019, Sirkka Rousu (toim.), Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hankkeen tulokset kokoava julkaisu.
Dokumentaarinen video henkilökohtaisen budjetin asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksista (16 min), 2019, Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointi -hankkeen työryhmä, toteutus Kuvakieli Ky
Piirrosvideo ”Henkilökohtainen budjetti – kohti yksilöllisempää tukea ja palvelua” – hyödyllinen perehdytyksessä ja tiedottamisessa. (2 min), 2018, Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointi -hankkeen työryhmä, toteutus Tussitaikurit Oy
Neuvottelutulos hallitusohjelmasta liitteineen, 3.6.2019, Valtioneuvosto
Hankkeen valtakunnallisen päätösseminaarin esitykset ja seminaaritallenne 7.5.2019 tapahtumasivulla
Ohjausryhmän kokousten muistiot
Suunta – henkilökohtaisen budjetoinnin keskus
Henkilökohtainen budjetointi ajattelu- ja toimintatapana. 2019, Johanna Perälä ja Henna Hiilamo (toim.)
Väliraportti palvelusetelimallilla kokeilevien henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeiden väliarvioinnista 23.1.2019, Sosiaali- ja terveysministeriö
Henkilökohtaisen budjetoinnin taloudellisen arvioinnin toteutettavuus alustava ja arviointisuunnitelma, 2019, Aija Kettunen, Tuula Pehkonen-Elmi ja Taru Haula, Diakonia-ammattikorkeakoulu (linkki tulee myöhemmin)
Vastaa