Avain kansalaisuuteen: henkilökohtaisen budjetointimallin avulla osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta

Hanke kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään soveltuvaa henkilökohtaiseen budjetointiin (HB) perustuvaa palvelujen järjestämisen toimintamallia. Mallin tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöistä ja osallistavaa työskentelykulttuuria, jossa asiakas on valtautettu asiantuntija myös palvelujen kehittämisessä. Mallin oletetaan tukevan asiakkaan oman elämänpolun, osallisuuden ja sosiaalisen kansalaisuuden rakentumista.

Toimintamalli on uusi Suomessa. Hankeidea (2012) perustui kansainvälisiin kokemuksiin ja havaintoon suomalaisen HB-mallin kehittämistarpeesta erilaisille asiakkaille soveltuvaksi. Hankkeen toiminnan jo käynnistyttyä Suomen hallitus julkaisi 21.12.2016 sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädäntö-ehdotuksen. Lakiehdotus oli uudelleen lausunnolla 3.11-15.12. 2017. Hankkeemme toimii olemassaolevien lakien mukaisesti.

Olemme tehneet yhdessä Tussitaikureiden kanssa piirrosvideota HB-toimintamallista. Se on julkaistu 4.1.2018 – tästä pääset videoon (Metropolian youtubekanava).

Hankkeen kokemuksia, asiakasesimerkkejä ja välituloksia: 31.1.2018 seminaarin tallenne ja esitykset tässä.

Rousu Sirkka 21.9.2017 Henkilökohtainen budjetointi

3.11.2017 Hallituksen esitys -ote HB

Kolmivuotinen (1.6.2016 – 31.5.2019) hanke kehittää ja pilotoi HB-toimintamallia osana käytännön asiakastyötä yhteistyössä kaupunkien, ammattikorkeakoulujen, yritysten ja yhteisöjen kanssa:

Pilottialueina Hämeenlinnan, Porin, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä Etelä-Karjalan sote-kuntayhtymä ja Kainuun sote-kuntayhtymä ja niiden alueen kunnat ja kaupungit.

Toteuttajina: Metropolia Ammattikorkeakoulu pääkoordinaattorina yhteistyössä Saimaan ja Diakonia ammattikorkeakoulujen kanssa kehittämistyön fasilitoijina ja arviointitiedon tuottajina. Metropolia AMK huolehtii erityisesti Hämeenlinnan, Tampereen ja Vantaan piloteista, Saimaan AMK Eksoten pilotista ja Diakonia AMK Porin ja Kainuun piloteista.

Kehittämiskumppaneina myös Suomen lastensuojelun avohuollon toimijat Sulat ry, Helsingin Diakonissalaitos HDL sekä Perhehoitoliitto, Kasvatus- ja perheneuvontaliitto, ja alueellisia yhteisöjä rakentamassa palveluja ja tukea asiakkaille sekä palvelukumppanuutta.

Hankkeen asiakaskohderyhminä ovat sote-palveluja tarvitsevat (hankkeen rahoitus edellyttää, että asiakkaat ovat aikuisia):

1)  lapsiperheen aikuiset, joilla on erilaisten sote-palvelujen tarvetta,
2)  aikuiset sote-palvelujen asiakkaat, joilla tuen tarvetta; esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollon piirissä oleva, joka aloittaa itsenäistä elämänarkea, aikuissosiaalityön asiakkaat
3)  vammaispalveluja tarvitsevat, tai vammaisen lapsen perheen aikuiset.

4)  omaishoidon asiakkaat

Hankkeen kehittämistyö kohdistuu myös henkilöstön ja johdon työn muutokseen HB-mallin soveltamisessa sekä asiakastyön tukena toimivien vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden valmentamiseen HB-avustajan toimintaan.

Hanketta ohjaa uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus – tutkimuskysymyksemme ovat:

• Mitä seuraa siitä, kun asiakas HB-toimintamallin mukaisesti itse valitsee miten ja mihin palveluihin hän käyttää asiakassuunnitelmaan budjetoidut resurssit?
• Millaisia vaikutuksia tällä on nähtävissä asiakkaan hyvinvointiin, toimintakykyyn ja osallisuuteen sekä toisaalta palveluihin, asiakasprosessiin ja työkäytäntöihin ja kustannuksiin verrattuna tavanomaiseen toimintamalliin?
• Millä edellytyksillä HB-toimintamalli on Suomessa toteutettavissa ja otettavissa käyttöön osana sote-valinnanvapauslainsäädäntöä?

Käytännön toimintaa ohjaa tutkimuksiin perustuva tieto toimijuuden vahvistumisen ja valtaistumisen vaikutuksista. Tukemalla asiakkaiden osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta, saadaan aikaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn laajentumisen positiivinen kierre, joka toimii avaimena sosiaaliselle kansalaisuudelle, toimijuudelle ja osallisuudelle.

Osallisuus tässä hankkeessa tarkoittaa asiakkaan toimijuutta ja valtautumista, minäkuvan vahvistumista, asiantuntemuksen tunnustamista ja mukanaoloa kehittäjäkumppanina eri toimijoiden yhteiskehittämisessä. Osallisuus yhdessä HB-mallin kanssa vahvistaa asiakaslähtöistä ja osallistavaa työskentelykulttuuria, jossa asiakas on asiantuntija myös palvelujen kehittämisessä. Palvelut ja läheisten voimavarat integroituvat tarvittavalla tavalla asiakkaan tiimin, omatyöntekijän ja HB-avustajan avulla asiakkaan hyväksi.

Hankkeen toimenpiteet

1. Suomalaiseen palvelujärjestelmään soveltuvan HB-mallin pilotointi ja kehittäminen käytännön asiakastyössä.
2. Uudenlaisen palvelumallin ja kulttuurin edellyttämien toimintojen kehittäminen alueellisissa/paikallisissa sekä valtakunnallisissa työpajoissa.
3. Vaikutuksia kuvaavien mittareiden kehittäminen, erityisesti kustannus-vaikuttavuus-näkökulma verrattuna tavanomaiseen toimintaan.

Hankkeen tuottama monipuolinen ja arviointiin perustuva tieto hyödynnetään palvelun kehittämisessä. Tietoa tuotetaan kehitetyn henkilökohtaisen budjetointimallin toimivuudesta, toteutettavuudesta ja kustannuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä toiminnan vaikutuksista asiakkaan hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Tarkasteltavana on myös HB-mallin kustannus-vaikuttavuus verrattuna tavanomaiseen toimintaan.

Hanke tukee sote-uudistuksen valinnanvapausmallien kehittymistä. Hanke tuottaa valinnanvapaus-lainsäädäntöä varten seurantatietoa toimintamallin toimivuudesta, seurantatietoon perustuvan näkemyksen henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuuksista ja edellytyksistä sekä suunnitelman HB-mallin valtakunnalliseen käyttöönottoon tai lisäkokeilujen toimeenpanoon.

Hankkeen tuloksena asiakkaiden

• elämänhallinta ja arjen toimintakyky paranevat
• osallisuus ja toimijuus vahvistuu
• kyky toimia riittävän hyvänä vanhempana ja tavallisena aikuisena vahvistuu
• toimintakyky oman elämänsä valintoihin ja edellytykset sijoittua työhön tai koulutukseen paranevat.

Hankkeen tuloksena yhteistyöskentely asiakkaiden tukemisessa on tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa. Viranomaiskeskeinen työskentelykulttuuri muuttuu aidosti asiakasohjautuvaksi. Osaaminen ja asiakasprosessit sekä palveluvalikoimat kehittyvät. Alan henkilöstöä kouluttavien ammattikorkeakoulujen opetus ja työelämäyhteistyö kehittyvät.

Hanke arvioi kehitystyönsä onnistumista säännöllisesti. Hankkeen itsearviointi on osa arviointitiedon keruuta: HB-hankkeen sisäisen arviointikysely syksy 2017.

Hanke on saanut rahoituksen Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinja 5. Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisesta teemahausta.

Hanke järjestää henkilökohtaista budjetointia koskien valtakunnallisia ja alueellisia seminaareja ja työpajoja yhteiskehittämisen toimintaperiaatteella. Teemaseminaarien aineistot löydät Tapahtumat-sivuiltamme.

Lisätietoja hankkeesta

Sirkka Rousu, projektipäällikkö, sirkka.rousu(at)metropolia.fi