Avain kansalaisuuteen -henkilökohtainen budjetointihankkeen Skotlannin huhtikuisen 2018 opintomatkan tavoitteena oli perehtyä henkilökohtaisen budjetin käyttöön ja siinä vaikuttaviin lähestymistapoihin. Kerron tässä henkilökohtaiseen budjetin käyttäjän tuesta. Skotlannin sosiaalipalvelulain (The Social Care Act 2013 Scotland) mukaan kuntien on tarjottava ihmisille henkilökohtaista budjettia. Tuen päätökset tehdään sosiaalityön tarpeen arvioinnin perusteella. Heihin kuuluvat vammaiset, mielenterveysongelmaiset ja muut pitkäaikaista tukea tarvitsevat.
Henkilökohtaisen budjetin (Self Directed Support, SDS:n) määrärahan suuruuteen vaikuttavat palvelujen käyttäjän tulot ja tuen tarve. Kuitenkaan lapsille suunnatut palvelut tai vanhusten henkilökohtainen avustaminen eivät kuulu palvelun ihmisen itsensä maksaviin palveluihin. Ilmaisiin palveluihin kuuluu myös joidenkin alueiden päivätoiminta.
Broker – tukihenkilö
Tällä hetkellä henkilökohtaisesta budjetista (SDS) huolehtii yleensä palvelun käyttäjä itse tai hänen läheisensä. Henkilö päättää ottaako budjetin omaan hallintaansa vai tukeeko läheinen häntä, hakeeko hän tukea tukiryhmältä tai viranomaiselta vai tuleeko kysymykseen broker (välittäjä). Eräät suomeksi ehdotetut nimitykset brokerille on välittäjän lisäksi henkilökohtainen tuki, jonka tehtävänä on tukea palvelun käyttäjää.
Brittiläisen sosiaalipalvelulain mukaan broker (välittäjä) ei voi olla viranomainen eikä läheinen, sillä silloin kytkökset heihin olisivat liian ilmeisiä eikä palvelun käyttäjän puolueeton tuki mahdollistuisi. Välittäjä on itsenäinen ammatillinen toimija, joka ei siis linkity viranomaisiin.
Läheisen antama tuki
Skotlannissa henkilökohtaista budjettia (SDS) on käytetty esimerkiksi avustajan tai avustajien palkkaamiseen sen sijaan, että lapsi menisi väliaikaisesti laitokseen. Suomessa tämä taas hoidetaan muun tuen avulla. Skotlannissa voi esimerkiksi vammaisen lapsen äiti toimia lapsen palvelujen koordinaattorina ja sovittaa ne yhteen. Näin he ovat saaneet perheen tarpeita vastaavia ja oikea-aikaisia palveluja. Usein asianosaiset eli tässä tapauksessa vammaislapsiperheiden äidit toimivat koordinaattoreina. He ovat myös saaneet tehtäviinsä perehdytystä ja koulutusta.
Yhdistys tukee broker-toimintaa
Välittäjät (brokers) tai tukihenkilöt ovat perustaneet yhdistyksen (Community Brokerage Network), joka saa tällä hetkellä rahoituksen Glasgow:n kaupungilta. Sinne palvelun käyttäjä voi ottaa yhteyttä ja pyytää välittäjää (brokeria). Yhdistyksessä on listautuneina muutamia välittäjiä. Tukihenkilöksi ryhtymiseen ei tarvita sosiaalialan koulutusta, mutta kyseinen järjestö kouluttaa halukkaita tehtävään. Glasgow:ssa (Centre for Inclusive Living, GCIL) valmistellaan ja kehitetään edelleen erityistä välittäjän (brokerin) tukea ja toimintaa.
Suomessa tarvitaan organisoitua tukea
Suomessa sosiaaliturva on rakennettu vuosien saatossa monimutkaiseksi rakennelmaksi, Jo pelkästään julkishallinnon palvelut ja etuudet ovat paljon tukea tarvitseville usein liian raskaan byrokratian takana. Lisäksi ihmisen tiedot eri palveluista ovat puutteellisia. Uusi ehdotettu sote-malli palastelisi tuen vielä pienempiin osiin ja kokonaisvaltainen palveluiden koordinointi hajoaisi eri tuottajien käsiin.
Henkilökohtaisen budjetin käyttäjä voi jäädä pirstaloituneen tarjonnan ja läheisten avun varaan, jos hänellä ei ole riittävää tukea tai asianajoa saatavilla, sikäli kun hän sitä tarvitsee. Jotta henkilökohtainen budjetti tukee ihmisiä, julkisen sektorin on otettava vastuu sen kokonaisvaltaisesta harjoittamisesta.
Pohdittavaksi jääkin, miten Suomessa varmistetaan henkilökohtaisen budjetin käyttäjän riippumaton ja oikeudenmukainen tuki sekä sen seurannan järjestäminen.
Katja Ihamäki, VTT, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointihankkeen sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija
Vastaa