Avain kansalaisuuteen -hankkeen henkilöstöä, pilottien edustajia, ohjausryhmän jäseniä ja muutama muutoin asiasta kiinnostunut sekä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön edustajia eri puolilta Suomea oli tutustumassa henkilökohtaiseen budjetointiin ja ihmisoikeuksiin (Self-Directed Support and Human Rights) Glasgow’ssa ja sen lähialueilla 8-11.4.2018.
Diakista mukana olivat KV-stipendin turvin Oulun-kampuksen opiskelijat Karita Isola ja Sanna Niikkonen sekä Porista Anu Arola ja Pieksämäeltä Tuula Pehkonen-Elmi ja Elina Pekonen. Järjestävänä tahona oli in Control Scotland –organisaatio, joka on perustettu edistämään Self Directed Support -toimintatavan käyttöönottoa ja kehittämistä Skotlannissa. Vierailun aikana tutustuimme lisäksi eri järjestötoimijoihin ja julkisen sektorin sosiaalityöhön Self Directed Supportin (SDS) näkökulmasta.
Lähtökohtana ihmisoikeudet ja luottamus yksilöön
Skotlannissa painotetaan ihmisoikeuksien tärkeyttä. Koko henkilökohtainen budjetointi lähti ajatuksesta, että ihmisoikeudet toteutuvat. Tämän toteutuminen vaatii valvontaa. Ketään ei saa syrjiä ja jokaisella ihmisellä on oikeus tietää heitä koskevista asioista ja päätöksistä. Keskusteluissa painottui myös luottamus yksilöön, jonka tukena ovat perhe ja aktiiviset yhteisöt ja järjestöt.
Saimme monipuolisesti tietoa eri tukimuodoista ja toimijatahoista, jotka tarjoavat tukea ja monipuolisia palveluja. Omatyöntekijä on merki-tyksellinen osa ihmisen palvelupolkua. Hänen on luotava valinnanvapaudelle ja osallisuudelle mahdolli-suuksia, ei esteitä. Huomasimme, että luottamuksellinen vuorovaikutus korostui Skotlannissa, oli kyseessä sitten ihmisen ja sosiaalityöntekijän välit tai kunnan ja palveluntarjoajan välit. Luottamus ja vastuu kulkevat käsi kädessä, ne vahvistavat toisiaan.
Tavoitteena ihmisen hyvä elämä
Meillä Suomessa sote-keskustelu pyörii paljolti järjestelmä- ja ammattilaiskeskeisellä tasolla. Tämän vuoksi oli piristävää kuunnella sosiaalialan ammattilaisia ja kehittäjiä, joiden fokus oli yksilöissä ja heidän hyvän elämän tavoitteen tukemisessa. Yksilö nähtiin oman elämänsä asiantuntijana ja ohjaajana.
Käsitteet asiakas tai aktivointi eivät olleet ammattilaisten käytössä. Vastaavasti he käyttivät käsitteitä kansalainen, ihminen tai yksilö. Nämä ihmiset tekevät tavoitteellisia suunnitelmia, saavat henkilökohtaisen budjetin ja vapauden valita asioita oman elämänsä tueksi. Apua he saavat muilta ihmisiltä ja yhteisöiltä.
Mielenkiintoista oli, miten sosiaalialan ammattilaisten puheissa ilmeni rakkauden löytäminen, jakaminen ja antaminen. Se nähtiin tärkeäksi jokaiselle meistä. Edellä mainitun kaltaisia näkökulmia kuulee varsin harvoin suomalaisessa sote-keskustelussa.
SDS ja toteutus Skotlannissa
Tuen kokonaisuuteen kuuluu olennaisena osana ihmisellä lähiyhteisössään jo olemassa oleva tuki, ja kunnan rahoittama tuki (paid support) on vain osa tätä kokonaisuutta. Kunnan (council) ja sosiaalityöntekijöiden on kuunneltava ihmisiä ja autettava heitä löytämään ja saamaan haluamaansa tukea.
Tuen tarve arvioidaan ennen budjetin myöntämistä. Kunta päättää myös tuen suuruuden puntina, mutta se ilmoitetaan henkilölle jo varhaisessa vaiheessa ennen tukisuunnitelman tekoa.
Budjettiin oikeutettu voi valita budjettinsa toteuttamistavan neljästä eri vaihtoehdosta, joissa yksilön vastuu budjetin hallinnoinnista vaihtelee.
Vaihtoehto 1: Yksilö tai omaishoitaja valitsee ja järjestää tuen sekä vastaa itse budjetin hallinnoinnista. Budjetin rahasumma maksetaan käteisenä tai pankkitilille (Direct Payment).
Vaihtoehto 2: Yksilö valitsee tuen ja kunta tai muu organisaatio järjestää yksilön valitseman tuen sekä hallinnoi budjettia.
Vaihtoehto 3: Kunta valitsee ja järjestää tuen.
Vaihtoehto 4: Yksilö voi valita vaihtoehtojen 1-3 yhdistelmän.
Tämänhetkisten säännösten mukaan kuntien on tarjottava vain vaihtoehtoa 1. Siitä huolimatta monissa skotlantilaisissa kunnissa kaikki vaihtoehdot ja niiden yhdistelmät ovat valittavissa.
Niille, jotka eivät saa oikeutta henkilökohtaiseen budjettiin, järjestetään ennaltaehkäisevää, yhteisöllistä tukea. Molemmissa lähestymistapa perustuu yksilön voimavaroihin (assets), toisin sanoen edistetään ja tuetaan ihmissuhteita ja tukimuotoja, joita ihmisillä on jo elämässään, eikä pyritä korvaamaan niitä esimerkiksi palveluilla.
Saimme kuulla useiden ihmisten omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka SDS on muuttanut heidän elämänsä paremmaksi. John on oivallinen esimerkki siitä, kuinka ihmisen kuunteleminen voi parhaimmillaan johtaa toiveiden ja unelmien toteutumiseen sekä parempaan elämään.
Aikaisemmin John tarvitsi paljon erilaista, ympärivuorokautista tukea, oli laitoshoidossa ja tunsi olevansa loukussa sekä ahdistunut. Muutettuaan täysi-ikäisenä omaan kotiinsa hän oli hyvin turhautunut muun muassa siihen, ettei saanut olla koskaan omassa rauhassaan. Yksi hänen suurimmista unelmistaan olikin saada katsoa jalkapallo-ottelu ilman, että kukaan oli läsnä. Henkilökohtaisen budjetin myötä hän sai mahdollisuuden hankkia Sol Connect -organisaatiolta etätukipalvelua. Nykyisin hän voi olla jopa 15 tuntia päivässä yksin ja tarvittaessa joko keskustella tukipalvelun työntekijöiden kanssa etäyhteydellä tai kutsua heidät fyysisesti paikalle. John voi elää haluamallaan tavalla ja hänestä on tullut Sol Connect –palveluiden kehittäjä ja lähettiläs sekä puolestapuhuja erilaisiin seminaareihin.
Perinteisellä tavalla toteutettuina Johnin tarvitsemien palveluiden kustannukset olivat noin 118.000 puntaa. Henkilökohtaisen budjetin myötä kustannukset ovat alentuneet merkittävästi, noin 57.000 puntaan.
Skotlannissa paikallishallinnon varojen käyttöä valvoo riippumaton ja puolueeton valvontaryhmä (watchdog, The Accounts Commission). Budjettivuoden 2016/15 raportissaan valvontaryhmä on todennut, että SDS:n käyttöönotto on edistynyt hyvin, mutta kaikkien osalta valinnanvapaus, kontrolli ja joustavuus eivät ole vielä mahdollistuneet kuten SDS:n strategiassa on edellytetty. Palvelujen käyttäjät ja omaishoitajat tarvitsevat parempaa tietoa ja apua SDS:n ymmärtämiseen pystyäkseen tekemään valintoja. Tarvitaan myös luotettavampaa tietoa kunkin vaihtoehdon valinneiden määristä. SDS strategian arvioimiseksi tietoa muun muassa vaikutuksista asiakkaiden elämään (hyvinvointiin) olisi pitänyt tuottaa toimeenpanon alusta alkaen.
Ihmislähtöisen ajattelun ideaa tuo hyvin esille valvontaryhmän vaatimus henkilöstön jatkuvasta kouluttamisesta tunnistamaan ja varautumaan vaikutuksiin (outcome). Huomioiden sosiaalipalvelujen kasvavan kysynnän ja rajalliset voimavarat muutokset erilaisiin saatavilla oleviin palveluihin ovat olleet hitaita. Lisäksi erityisesti vaihtoehdon 2 valintamahdollisuudet vaihtelevat paljon alueittain.
Valvontaryhmä on kiinnittänyt huomiota myös palveluntuottajien jännitteisiin, jotka syntyvät toisaalta vaatimuksista tarjota joustavia palveluja ja toisaalta henkilöstöön kohdistuvista lisävaatimuksista joustavuuteen muun muassa työajoissa. Skotlannissa sosiaalityöntekijöitä on jo muutenkin vaikeaa rekrytoida ja saada pysymään työssään matalien palkkojen, vaikeiden työolojen ja epänormaalien työaikojen vuoksi. Johdon huomio kiinnittyi samanaikaisesti meneillään olleeseen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen integraation toteuttamiseen ja SDS:n toimeenpano pysähtyi tuoksi ajaksi. Kokeneita asiantuntijoita on myös jäänyt eläkkeelle ja irtisanoutunut vapaaehtoisesti budjettileikkausten vuoksi.
Skotlannin kokemukset ja tulokset SDS:n toteutuksesta ovat osittain samankaltaisia kuin Avain kansalaisuuteen –hankkeen piloteissa henkilökohtaisesta budjetoinnista on jo tähän mennessä saatu. Muutoinkin sosiaalihuoltoa vaivaavat ongelmat tuntuivat olevan hyvin samanlaisia kuin Suomessakin.
http://www.audit-scotland.gov.uk/report/self-directed-support-2017-progress-report
Järjestöillä merkittävä rooli
Saimme tutustua in Control Scotland -seminaarissa erilaisiin järjestöihin, jotka tukevat ihmisiä henkilökohtaiseen budjettiin liittyvissä käytännön asioissa. Seuraavassa on mainittu muutama esimerkki.
Your options understood (Y.O.U) on Danielle Farrellin yhden-naisen-yritys, joka jakaa kokemustietoa ja antaa vertaistukea ihmiselle, jolla on jokin vamma, jotta tämä pystyisi elämään itsenäisesti. Farrell on mukana palveluiden kehittämisessä ja haluaa vaikuttaa palveluverkoston asenteiden muutokseen. Hän myös kouluttaa tukihenkilöitä ja muita vammaisten kanssa työskenteleviä. Omassa elämässään hän taistelee saadakseen asua itsenäisesti CP-vammastaan huolimatta. http://www.youroptionsunderstood.co.uk/home/4589490796
Erilaiset järjestöt olivat osallisina myös kunnallisessa päätöksenteossa. Edinburghissa toimiva Neighbourhood Networks (https://www.neighbourhoodnetworks.org/) kannustaa jäseniään toimimaan yhteisön hyväksi, jolloin omat kokemukset ja paikallisilta asiantuntijoilta saatu oppi tulevat kaikkien hyödyksi.
Edinburghissa saimme tutustua myös Skotlannin hallituksen rahoittamaan Providers & Personalisation –ohjelmaan (P&P), jonka tavoitteena on tukea vapaaehtoissektorin (kolmannen sektorin) palveluntuottajien toimijoiden työtä. Self-directed support (SDS) tarjoaa palveluntuottajille mahdollisuuden kehittää palvelujaan ja tukimuotojaan entistä innovatiivisemmaksi. Kolmannen sektorin palveluntuottajat ovat kuitenkin kohdanneet haasteita, kuinka mukauttaa kulttuuria, työvoimaa ja palveluja entistä joustavampaan ja yksilöllisempään suuntaan. P&P –ohjelma on osa Coalition of Care and Support in Scotland – järjestöä. Lisätietoa P&P-ohjelmasta ja CCPS -toiminnasta löytyy täältä.
http://www.ccpscotland.org/pp/
Partners in policymaking on valmennusohjelma, joka on kehitetty vammaisille ja omaishoitajille. Sen tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja tukea sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Valmennuksella pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. http://www.in-control.org.uk/what-we-do/partners-in-policymaking.aspx
Opintomatkan esitykset voit katsoa täältä: http://in-controlscotland.org/finnish-study-tour/
Henkilökohtaiseen budjetointiin liittyy Skotlannissa vielä paljon kehittämistä vaativia asioita, kuten määrärahojen budjetointi, työntekijöiden koulutustarpeet sekä saatujen tulosten mittaamiseen ja tilastointiin liittyvät käytännön haasteet. Tavoite heillä on kuitenkin hyvä: oikeus ihmisarvoiseen elämään.
Päivien aikana saimme paljon uutta sisältöä ja menetelmätietoa, mitä on jo hyödynnetty muun muassa maahanmuuttajien parissa tehtävässä kehittämistyössä. Materiaalia olisi myös vammaistyön, kuntoutuksen ja vanhustyön tarpeisiin.
—————————————
Kirjoittajat Diakonia-ammattikorkeakoulusta: Anu Arola, Elina Pekonen, Karita Isola, Sanna Niikkonen ja Tuula Pehkonen-Elmi
Vastaa