Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja uudesta asiakas- ja potilaslaista sekä lastensuojelulain muutoksista. Lakiluonnoksia on valmisteltu osana asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamista. Lausuntoaika päättyy 16.9.2018. (Päivämäärä muutettu. STM:n 6.7. 2018 uutisen yhteydessä julkaistussa lausuntopyyntökirjelmässä lausuntoaika oli merkitty päättymään 7.9. mutta aikaa jo jatkettu.)Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2018.
Tällä hetkellä on voimassa sosiaalihuollon asiakaslaki ja terveydenhuollon potilaslaki. Lisäksi moniin erityislakiin sisältyy asiakasta koskevia oikeuksia ja niiden rajoituksia koskevia säännöksiä. Uudistuksessa lait yhdistettäisiin. Asiakkaan itsemääräämisoikeus on keskeinen arvo ja perusoikeus, ja sen rajoittamisperusteita kootaan eri laeista tähän uuteen lakiin. Lisäksi asiakkaan itsemääräämisoikeuden tukemiseksi ehdotetaan tuettua päätöksentekoa.
”Itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia säännöksiä on nykyisin useissa laeissa, mutta säännökset puuttuvat esimerkiksi somaattisesta terveydenhuollosta ja vanhustenhuollosta. Uusilla säännöksillä pyritään siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalla olisi jatkossa toiminnalle lain tasoinen perusta.
Asiakas- ja potilaslaki koskisi sekä sosiaali- että terveydenhuoltoa, eri hoito- ja palvelumuotoja sekä laajasti eri asiakasryhmiä. Lastensuojelun osalta muutokset tehtäisiin lastensuojelulakiin. Lähtökohtana on asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Uuteen asiakas- ja potilaslakiin sisältyisivät säännökset asiakkaan tai potilaan päätöksenteon tukemisesta (21§), hoitotahdon tekemisestä sekä itsemääräämiskyvyn arvioinnista ja itsemääräämisoikeuden turvaamisesta arvioinnin, päätöksenteon ja yksilöllisen suunnitelman avulla.” (STM:n 6.7.2018 uutinen).
” Tuetun päätöksenteon tarkoituksena on varmistaa riittävä tuki sosiaali- ja terveydenhuollossa asioivan henkilön oman päätöksenteon pohjaksi. Tukihenkilö voi auttaa tiedon ja vaihtoehtojen etsimisessä sekä ratkaisun etujen ja haittojen punnitsemisessa. Hän voi myös selvittää vaikeita asioita selkokielellä. Tukea voidaan tarvittaessa järjestää myös päätösten toimeenpanovaiheessa. Tukihenkilöinä voivat toimia esimerkiksi tukea tarvitsevan lähipiiriin kuuluvat henkilöt tai vapaaehtoiset työntekijät.” (STM:n uutisesta löytyvä linkki: Kysymyksiä ja vastauksia itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta).
Sitä, miten tuetun päätöksenteon tukihenkilötoiminta käytännössä voitaisiin organisoida, ei laissa eikä sen perusteluissa kuvata: mistä tukihenkilöitä saataisiin, keitä he olisivat, miten heidät valmennettaisiin tehtäväänsä, miten heidät rekrytoidaan, miten heitä tuetaan tukihenkilönä toimimisessa, saavatko he toiminnastaan palkkiota ja kuluihin korvauksia – monta asiaa, jotka vaativat toimeenpanoa. Hanke tulee tuottamaan tästä tietoa. Sosiaalisen kuntoutuksen Sosku-hankkeessa kehitettiin mm. vertaisneuvoja-toimintaa Järvenpäässä – yksi hyvä malli josta voisi ottaa oppia.
Yksityiskohtaiset perustelut (otteet lakiluonnoksesta):
21 §. Nimetty tukihenkilö päätöksenteon tukena
Pykälässä säädetään henkilön oikeudesta nimetä itselleen tukihenkilö siltä varalta, ettei hän alentuneen itsemääräämiskyvyn vuoksi pysty itsenäisesti osallistumaan ja vaikuttamaan terveyden- tai sairaanhoitoonsa tai sosiaalipalvelujensa tai muiden sosiaali- tai terveydenhuoltoon liittyvien toimenpiteiden suunnitteluun tai toteuttamiseen tai ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia. Nimetty tukihenkilö ei olisi oikeutettu tekemään päätöksiä henkilön puolesta vaan ainoastaan tukemaan henkilön omaa päätöksentekoa ja auttamaan henkilön oman tahdon selvittämisessä. Tukihenkilö voisi esimerkiksi auttaa tuettavaa henkilöä ymmärtämään vaikeita asioita, hankkimaan tietoa, punnitsemaan vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sekä ratkaisun etuja ja haittoja.
Tukihenkilön voisi nimetä kirjallisesti tai suullisesti. Sillä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöllä, joka saisi nimeävältä henkilöltä tiedon nimettävästä tukihenkilöstä olisi velvollisuus huolehtia siitä, että tahdonilmaisu kirjataan asiakas- ja potilasasiakirjoihin. Kirjaajan olisi samalla varmistettava, että nimettävälle henkilölle on selvitetty tehtävään liittyvät velvoitteet ja että hän on suostunut tehtävään. Ehdotuksen mukaan nimettävälle henkilölle tulisi antaa kirjalliset ohjeet tukihenkilönä toimimisesta. Ohjeiden avulla voitaisiin edesauttaa sitä, että tukihenkilö ymmärtäisi oman roolinsa ainoastaan toisen henkilön päätöksenteon tukemisessa, ilman oikeutta tehdä päätöksiä henkilön puolesta. Tukihenkilö ei myöskään saisi pyrkiä vaikuttamaan henkilön tahdonmuodostukseen oman kantansa mukaisesti. Asiakkaan ja potilaan päätöksenteon turvaamisesta niissä tilanteissa, joissa tukihenkilö ei kykene toimimaan henkilön edun mukaisesti säädettäisiin ehdotetun lain 23 §:ssä. Nimeävällä henkilöllä voisi olla joko yksi tai useampi tukihenkilö tai ryhmä tukihenkilöitä. Ryhmässä voisi olla tukihenkilöitä eri asioita ja tilanteita varten ja nimeämisen yhteydessä olisi mahdollista antaa muutakin ohjeistusta tukihenkilöiden käytöstä. Tuettu päätöksenteko on yksi keino vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta sekä edistää hänen mahdollisuuttaan osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan. Tuetun päätöksenteon lähtökohtana on se, että henkilö tosiasiallisesti käyttää oikeuttaan itsemääräämiseen. Tuetun päätöksenteon tavoitteena on kannustaa, rohkaista ja tukea henkilöä tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja.
22 § . Omaiset ja läheiset päätöksenteon tukena sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Pykälässä säädetään omaisten ja läheisten toimimisesta päätöksenteon tukena. Jos henkilö ei olisi nimennyt itselleen tukihenkilöä 21 §:n mukaisesti, omaiset ja läheiset voisivat tukea henkilön päätöksentekoa. Myöskään heillä ei olisi oikeutta tehdä päätöksiä henkilön puolesta, vaan ainoastaan tukea hänen omaa päätöksentekoaan ja auttaa henkilön oman tahdon selvittämisessä. Asiakkaan itsemääräämisoikeudesta säädettäisiin ehdotetun lain 17 §:ssä ja potilaan itsemääräämisoikeudesta 18 §:ssä.
23 §. Asiakkaan ja potilaan päätöksenteon turvaaminen.
Siitä huolimatta, ettei asiakkaana tai potilaana oleva henkilö olisi nimennyt itselleen 21 §:ssä tarkoitettua tukihenkilöä eikä hänellä olisi omaisia ja läheisiä, jotka voisivat hänen päätöksentekoaan tukea, laissa turvattaisiin henkilön päätöksenteon tukeminen. Päätöksenteon tukeminen turvattaisiin myös niissä tilanteissa, joissa henkilö olisi nimennyt itselleen tukihenkilöitä tai hänellä olisi omaisia tai läheisiä, mutta näitä henkilöitä ei voisi kyseisessä tilanteessa käyttää, joko sen tähden, että heidän olisi mahdotonta ehtiä ajoissa paikalla tai sen takia, ettei henkilöillä ole edellytyksiä asiakkaan tai potilaan päätöksenteon tukemiseen pykälän 2 momentissa tarkoitetuista syistä. Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan henkilöllä ei ole edellytyksiä päätöksenteon tukemiseen, jos eturistiriita tai asiakkaan tai potilaan kanssa vastakkainen näkemys todennäköisesti olennaisesti vaikeuttaisi toimimista asiakkaan tai potilaan edun mukaisesti. Säännökselle tarkoitettaisiin tilanteita, joissa on ilmeinen ja suuri riski sille, että henkilö ei tosiasiassa pyri saamaan tuettavan henkilön omaa näkemystä esille, koska vastakkainen näkemys olisi selkeästi päätöksenteon tukena toimivan henkilön oman edun mukainen. Tarkoitus on, että näissä tilanteissa henkilön päätöksentekoa tukisi henkilö, jolla ei ole asiassa omaa intressiä. Tällainen henkilö voisi olla esimerkiksi joku hoitohenkilökunnasta taikka palveluyksikössä toimiva vapaaehtoistyöntekijä. Päätöksenteon tukemiseen ei kuitenkaan tulisi osallistua sellaisen henkilön, jonka vastuulla on asiakasta tai potilasta koskevien päätösten tai ratkaisujen tekeminen.
24 §. Tukihenkilön tehtävän lakkaaminen.
Pykälässä säädetään tukihenkilön tehtävän lakkaamisesta. Tehtävä lakkaa, jos on ilmeistä, ettei henkilön päätöksentekoa ole enää mahdollista tukea eli tehtävä lakkaa henkilön kuollessa tai jos henkilön terveydentila on pysyvästi heikentynyt niin, ettei hän tuettunakaan kykene muodostamaan omaa tahtoa. Tehtävä lakkaa myös, jos henkilö nimeää tehtävään toisen henkilön ja samalla ilmoittaa, ettei halua enää käyttää aiemmin nimeämäänsä henkilöä tukihenkilönä. Henkilö voi myös päättää, ettei enää halua käyttää nimettyä henkilöä, vaikka ei samalla nimeäisi toista henkilöä hänen tilalleen. Pykälän 2 momentissa olisi säännös sen varalta, että nimetty tukihenkilö olisi soveltumaton tehtäväänsä sen takia, ettei kykene tukemaan päätöksentekoa hänet nimenneen asiakkaan tai potilaan tahtoa kunnioittaen ja hänen etunsa mukaisesti siten kuin 23 §:ssä säädetään. Tukihenkilön tehtävän lakkaamisesta olisi tehtävä näissä tapauksissa kirjallinen valituskelpoinen päätös, mutta ainoastaan tilanteissa, joissa sekä nimeävä henkilö itse, että nimetty tukihenkilö vastustavat tehtävän lakkaamista. Kirjallinen valituskelpoinen päätös ei ole tilanteessa tarpeen, jos henkilö itse muuttaa nimeämispäätöstään.
Yksityiskohtaisten perustelujen ote päättyy.
Uutisessa on linkit lakiluonnokseen, yleis- ja yksityiskohtaisiin perusteluihin ja lausuntopyyntöön sekä Kysymyksiä ja vastauksia palstalle. Tästä STM:n uutiseen.
Sirkka Rousu, projektipäällikkö, Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointihanke
(alunperin 31.7.2017 julkaistua uutista päivitetty 3.9.2018)
Lisätty hankkeen 14.9.2018 lausunto Asiakas- ja potilaslakiesitys ohjausryhmä
Vastaa