Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointi -hankkeen toinen HB-oppimisverkoston tapaaminen keräsi n. 50 osallistujaa Tampere-talolle 1.10.2018.
Osallistujia oli mm. eri vammaisjärjestöistä ja hankkeen piloteista (Eksote, Hämeenlinna, Kainuun sote, Tampere, Vantaa). Mukana oli myös henkilökohtaisen budjetin käyttäjiä.
Päivän yhteistoiminnallista työskentelyä ohjasi fasilitaattori Elina Ala-Nikkola.
Alkuun 5 kysymystä HB:sta
Päivä aloitettiin lyhyillä osallistujien esittelyillä, sen jälkeen sukellettiin päivän teemaan seuraavien kysymysten avulla:
- Milloin asiakkaalla on oikeus saada henkilökohtainen budjetti?
- Milloin ei ole mahdollisuutta saada henkilökohtaista budjettia?
- Miten henkilökohtaisia budjetteja on laskettu?
- Mistä henkilökohtaisen budjetin palveluntuottajat on saatu?
- Millaisia palveluja henkilökohtaisella budjetilla on saatu?
Fasilitaattori keräsi osallistujien vastauksista ”Aarreseinän”.
Osallistujien näkemyksen mukaan jokaisella asiakkalla tulisi olla oikeus saada palvelunsa järjestettyä henkilökohtaisella budjetilla eikä oikeutta tulisi rajata johonkin ikä- tai palveluryhmään. Budjetti kannattaa laskea asiakkaan tarpeiden ja tosiasiallisten palvelukustannusten mukaan. Asiakkaat olivat löytäneet erilaisia palveluntuottajia, myös liikunnan ja kulttuurin ala voi tuottaa hyvinvointia, toimintakykyä ja jaksamista edistävää tukea. Keskusteltiin, että HB ei voi olla ”nippu palveluseteleitä” – mihin silloin ylipäätään tarvittaisiin HB-toimintaideaa?
Lyhyet alustukset
Päivän aikana kuultiin kolme lyhyttä alustusta.
Tuula Pehkonen-Elmi Diakista kertoi piloteisssa toteutuneista henkilökohtaisen budjetin laskemisperusteista.
Esko Pääskylä Kainuun sotesta henkilökohtaista budjetointia helpottavista digi-ratkaisuista (mm. Hyvinvoinnin Palvelutarjotin, Omasote ja ePassi): Hyvinvoinnin palvelutarjotin on nettiportaali, joka on rakennettu erilaisten tarpeiden näkökulmasta (ei organisaatio- tai palvelulähtöisesti), ja sieltä löytyy julkisia, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien palveluja, joita voi sisällyttää HB-suunnitelmaan. Omasote:ssa asiakas ja työntekijä voivat vaihtaa suojatussa yhteydessä viestejä. Ja ePassi:lla asiakas voi helposti maksaa HB-palveluja ja seurata budjetin käyttöä.
Annele Huikuri Sopimusvuori ry:stä kuvasi erityisesti päihde- ja mielenterveysasiakkaiden lähituen kehittämisen tarpeita.
HB-asiakasprosessin ongelmia ja ratkaisuja
Päivän aikana pohdittiin pienryhmissä mm. HB-asiakasprosessin ongelmia ja ratkaisuja kahdeksan eri asiakasryhmän kannalta. Ryhmien tuotoksia hyödynnetään, kun hanke kuvaa hyvin toteutuvaa HB-toimintamallia.
Asiakasprosessi voidaan jakaa viiteen vaiheeseen:
1. Asiakkaaksi tulo
2. Palvelutarpeen arviointi
3. Suunnittelu
4. Päätös
5. Seuranta
Asiakkaan aktiivinen rooli tulisi olla keskiössä prosessin kaikissa vaiheissa, kuten hankkeen tuottamassa piirrosvideossa kuvataan. Asiakkaan käytössä tulee olla tietoa erilaisista palveluista ja niiden hinnoista, kun hän pohtii omia tarpeitaan ja tavoitteitaan sekä eri ratkaisuvaihtoehtoja.
Tarkastellut asiakasryhmät olivat:
1. Aikuiset, päihteet
2. Aikuiset, sosiaalinen kuntoutus
3. Ikäihmiset
4. Lapset
5. Lasten vanhemmat
6. Teinit
7. Teinien vanhemmat
8. Vammaiset
Ryhmät jakoivat tuloksensa suullisesti pareittain ja kertoivat kuulemansa toisen ryhmän päätulokset kaikille osallistujille.
HB-asiakkaan tarvitsema lähituki
Päivän kolmantena teemana oli lähituen kehittäminen. Jokainen osallistuja sai lähitukeen liittyvän kysymyksen, johon hänen kiertävänä journalistina tuli löytää mahdollisimman paljon tietoa toisilta:
- Kuka voi olla lähitukihenkilö, kuka ei voi olla?
- Mistä tukihenkilöitä löytää?
- Kuka heitä kouluttaa ja rekrytoi?
- Mitä tukihenkilö tekee?
- Millaista tukea hän tarvitsee?
- Mikä häntä motivoi?
Edellisessä ryhmätehtävässä, jossa kuvattiin asiakasprosessin ongelmia ja ratkaisuja, arvioitiin monen asiakkaan tarvitsevan organisoitua lähitukea. Tuen tarvetta voi ilmetä asiakasprosessin eri vaiheissa, eikä lähitueksi välttämättä riitä asiakastyöntekijän työpanos.
Lähituen nykytilaa ja kehittämistarpeita tutkitaan Metropolian sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä. Opiskelijat kartoittavat asiaa kaikille avoimella nettikyselyllä loka-marraskuun 2018 aikana.
Positiivista palautetta
Osallistujilta kysyttiin palautetta, tässä yksi vastaus kysymykseen ”Tilaisuuden anti omaan toimintaasi?”:
- ”Vahvisti omia käsityksiä hankkeesta ja HB:sta, olen oikealla tiellä, Oppimisverkosto -idea toimiva käytäntö”
- ”Hankkeen kehittäjänä paljon aineistoa HB-toimintamallin ja lähituen kehittämiseen”
- ”Sain tietoa lisää HB:sta ja lisää innokkuutta viedä asiaa eteenpäin omassa organisaatiossani, sain merkittävää verkostoa asian tiimoilta.”
Palautetta ensimmäisestä oppimisverkoston tapaamisesta 7.6.2018:
- ”Luottamukseni budjetointiin vahvistui”
- ”Käytännön asioita, innostusta ja uskoa”
- ”Näkökulmia avaava, lisäinformaatiota henkilökohtaisesta budjetista”
Jatkotyöskentely
Hankkeen kolmas HB-oppimisverkoston tapaaminen on 31.1.2019, päätösseminaarit keväällä 2019. Niihin asti keskustelua ja kehittelyä voi jatkaa esim. hankkeen perustamassa avoimessa Facebook-ryhmässä Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäjät.
Tampereella oli jaossa mm. hankkeen koostamaa julkaisua Henkilökohtainen budjetointi – yksilöllinen ratkaisu asiakkaan tarpeisiin. Jos luet mieluummin paperilta kuin sähköisenä, niin julkaisua voi vielä tilata osoitteesta henkilokohtainenbudjetointi@metropolia.fi . Samoin HB-hiirimattoja on vielä.
Tutustu myös hankkeen Skotlannin opintomatkasta tehtyyn matkaraporttiin (ks. uutinen) sekä muuhun hankkeen kokoamaan materiaaliin (ks. Julkaisut).
Teksti: Projektisuunnittelija Tiina Niskanen ja projektipäällikkö Sirkka Rousu
Valokuvat: Tiina Niskanen
Vastaa