Henkilökohtaisessa budjetoinnissa tavoitteena on vahvistaa tuen ja palvelujen tarvitsijoiden itsemääräämisoikeutta ja omaa roolia. Näin hankittujen palvelujen uskotaan vastaavan ihmisten tarpeita paremmin – käyttäjien kokemukset ovatkin olleet hyviä. Palvelujen oletetaan olevan myös vaikuttavampia sekä tulevan halvemmaksi kuin muilla toimintatavoilla järjestetyt palvelut. Toisin sanoen henkilökohtaisen budjetoinnin ajatellaan olevan kustannus-vaikuttava tapa järjestää palveluita.
Henkilökohtainen budjetointi (HB) sisältyi edellisen hallituksen sote-kaavailuihin ja se on mukana myös nykyisen hallituksen sote-uudistuksessa.
Uusi julkaisu
Osana kehittämishanketta ”Avain kansalaisuuteen –henkilökohtainen budjetointi” (2016-2019) Aija Kettunen ja Tuula Pehkonen-Elmi Diakonia-ammattikorkeakoulusta selvittivät, mitä henkilökohtaisen budjetoinnin kustannus-vaikuttavuudesta tällä hetkellä tiedetään. He myös pohtivat alustavasti, mitä henkilökohtaisen budjetoinnin taloudellinen arviointi eli kustannus-vaikuttavuuden selvittäminen edellyttää.
Henkilökohtaisen budjetoinnin taloudellinen arviointi on mahdollista, mutta haasteellista. Se edellyttää mm. joko laajaa tietojen keräystä yhteistyössä henkilökohtaista budjetointia toteuttavien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjäorganisaatioiden kanssa tai huomattavasti nykyistä kattavampaa tietojen keräämistä järjestelmiin ja rekistereihin.
Aija Kettunen ja Tuula Pehkonen-Elmi kirjoittivat julkaisun, jossa kuvataan taloudellista arviointia sekä henkilökohtaisen budjetoinnin taloudellisen arvioinnin haasteita ja mahdollisuuksia. Julkaisu on tulossa myös englanniksi.
Kettunen A., Pehkonen-Elmi T., (2019). Henkilökohtaisen budjetoinnin taloudellisen arvioinnin toteutettavuus ja alustava arviointisuunnitelma. Diak Puheenvuoro 25, Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Julkaisu on Theseus-tietokannassa ja linkitettynä hankesivuston osiossa Julkaisut.
Vastaa