Valinnanvapauslakiehdotuksen lausunto sisälsi kysymykset koskien henkilökohtaista budjetointia ja tuettua päätöksentekoa. Hankkeen ohjausryhmä otti kantaa 27.3.2017 kokouksessaan säännöksiin. Vastaukset pdf-asiakirjana Ohjausryhmän vastaukset valinnanvapauslaki-lausuntoon 27.3.2017
HANKKEEN VASTAUKSET STM:n KYSELYYN VALINNANVAPAUS-LAKIEHDOTUS
Ohjausryhmä 27.3.2017
HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI
- Lakiluonnoksen 6 luvussa säädettäisiin henkilökohtaisen budjetin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. Mahdollistavatko säännökset asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen?
- kyllä
- kyllä pääosin
- ei pääosin
- ei
- ei kantaa
Vapaamuotoiset huomiot
On hyvä asia, että asiakkaalla on lain mukaan mahdollisuus valita henkilökohtainen budjetointi.
Lain säännöksiä tulee uudelleenarvioida:
Asiakkaan oikeudet eivät ole laissa yhdenvertaisessa asemassa. Oikeuden valita henkilökohtainen budjetti tulee koskea kaikkia asiakasryhmiä ja sitä tulee voida käyttää myös lyhytkestoisemmissa asiakastarpeissa. Asiakkaan palvelutarpeiden mukaan hänen tulisi voida valita budjettiinsa palveluja myös maakunnan liikelaitoksen palveluista, ja mahdollisesti suoran valinnan palveluista mm.asiakkaan maksamat lisäpalvelut.
Perusteluja:
Henkilökohtainen budjetti (HB) ei ole yhdenvertaisesti erilaisten asiakaspalvelujen tarpeessa olevien saatavilla: laissa edellytetään pitkäaikaista ja monen palvelun tarvetta, ja että sitä pitää tarjota vanhus ja vammaispalveluissa mutta muissa palveluissa sitä maakunnan vapaaehtoisin päätöksin voidaan tarjota myös muille asiakasryhmille. Paljon palveluja käyttävillä asiakkaille ei useinkaan ole riittävästi voimavaroja ja osaamista henkilökohtainen budjetoinnin hallinnointiin ja hyödyntämiseen. Näin käyttö voi heidän kohdallaan jäädä teoreettiseksi eikä näin todellisuudessa lisää mahdollisuuksia valinnanvapauteen.
HB-budjetin valinnut ei myöskään voi sisällyttää siihen suoran valinnan palveluja tai maakunnan liikelaitoksen palveluja, siten juuri pitkäaikaista ja monenlaista palvelua tarvitsevan asiakkaan ”palvelutarjotin” pirstoutuu monille tahoille mikä vaikeuttaa entisestään hänen palvelujensa yhteensovittamista.
Tiedoksi:
Parhaillaan toteutetaan valtakunnallista Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointimallin kehittämishanketta (ESR/STM:n rahoituspäätös) vuosien 2016-2019 aikana. Keväästä 2017 alkaen hb-mallin kokeilut käynnistyvät asiakastyössä kunkin pilotin oman aikataulun mukaan: Hämeenlinnassa, Porissa, Tampereella, Vantaalla sekä Eksoten ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymissä. Henkilökohtaista budjetointia kehitetään ja kokeillaan erilaisilla asiakasryhmillä, ja erilaisessa elämäntilanteessa olevien asiakkaiden palveluissa. Lisätietoa www.henkilokohtainenbudjetointi.fi myös projektipäällikkö Sirkka Rousu.
TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO
- Valinnanvapauslainsäädännön myötä esitetään potilaslakiin ja sosiaalihuollon asiakaslakiin lisättäväksi uusi luku päätöksenteon tukemisesta (tuettu päätöksenteko). Valinnanvapaus-lainsäädäntöön sisältyisi potilaille ja asiakkaille erilaisia valinnanmahdollisuuksia (muun muassa suoran valinnan palvelut, maksuseteli, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti). Näissä erilaisissa valintatilanteissa asiakkaat voivat tarvita tukea valintoja tehtäessä. Onko tuettua päätöksentekoa koskevat säännökset tarkoituksenmukaisia?
- kyllä
- kyllä pääosin
- ei pääosin
- ei
- ei kantaa
Vapaamuotoiset huomiot
Tervetullut lisä asiakkaan tueksi, on asiakkaan tukihenkilö (tuettu päätöksenteko), mutta lakiehdotuksessa olevat säännökset vaativat uudelleen arviointia: nyt ehdotettu järjestämismalli on raskas, tuetun päätöksenteon maallikko-tukihenkilön tehtävänä ei voi alan ammattilaisen tehtäviä, ja toiminta edellyttää maakunnan resursointia.
Perusteluja:
Asiakkaan kannalta on tärkeintä toimiva palvelukokonaisuus, joka vastaa asiakkaan ja potilaan tarpeisiin. Sote-mallissa erityisesti tämän saavuttaminen on suuri haaste, sillä asiakas kokoaa palvelujaan eri palveluntuottajilta. Sote-malli tulee lisäämään kansalaisten tarvetta erilaiseen palveluohjaukseen ja asianmukaisen tiedon löytämiseen.
Käytännössä tuetun päätöksenteon mahdollistaminen paljon apua tarvitsevalla asiakkaalle tulee useimmiten omaisten vastuulle, mikä lisää entisestään omaisten läheisilleen antaman hoiva- ja hoitotyön kuormittavuutta. Tuetun päätöksen teon vaatima hallinnollinen prosessi on monimutkainen ja lisää turhaa byrokratiaa. Esim. omaishoidon tukemiseen liittyvien palvelujen saavutettavuus tulisi omaishoitajan jaksamisen näkökulmasta olla mahdollisimman yksinkertaista. Laissa kuvattu tuettu päätöksenteko ei edistä tätä tavoitetta vaan pikemminkin päinvastoin. Seurauksena voi olla palvelujen käyttämättä jättäminen ja näin omaishoitajan uupuminen, joka lisää hoidettavan laitoshoidon riskiä.
Tuetun päätöksenteon tukihenkilön tehtäväksi on laissa kuvattu tehtävät, jotka ovat sote-alan ammattilaiselle kuuluvia mm. nykyisen asiakaslain ja sosiaalihuoltolain mukaan. Tätä tehtävää ei voi siirtää asiakkaan maallikko-tukihenkilölle. Toisaalta joissakin tapauksissa olisi perusteltua, että tukihenkilö olisi suhteessa järjestävään tahoon eli maakunnan palveluliikelaitokseen, siksi sitä ei pitäisi kategorisesti kieltää.
Tuetun päätöksenteon tukihenkilöitä odotetaan lakiehdotuksessa löytyvän erityisesti järjestöistä. Tukihenkilöiden valmentaminen, rekrytointi, työnohjaus ja täydennyskoulutus ovat järjestöjen ydintehtäviä. Myös tukihenkilöiden oikeus saada toiminnasta palkkiota ja kulujen korvausta tulee lailla varmistaa. Toiminta edellyttää resursointia, sillä tukihenkilöiden tarve tulee olemaan suuri. On vaara myös sille, että tällaisia vapaaehtoisia ei yksinkertaisesti löydy niin suuria määriä, kuin mitä tuleva sote-malli tulee vaatimaan. Yksi pohdittava keino olisi hoiva-avustajan kaltaisen koulutuksen järjestäminen, jolloin tukihenkilönä toimiminen olisi palkkatyötä, palkkiotyötä tai yrityspohjaista toimintaa. Tämän rinnalla tulisi olla myös maallikkotukihenkilöitä, joiden rooli on tällöin hiukan toinen kuin ammatillisen tukihenkilön. Joku asiakas hyötyy maallikkotukihenkilöstön tuesta ja joku tarvitsee ammatillisen tukihenkilön – molempia toimii jo nyt esimerkiksi lastensuojelussa.
Tiedoksi:
Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointihanke kehittää pilottien asiakastarpeiden mukaisesti hb-avustajia /tukihenkilöitä, jotka auttavat ja tukevat asiakasta mm. tiedon löytämisessä ja hb-budjetin käytössä. Tällainen hb-avustaja voi olla valmennettu kokemusasiantuntija, järjestön vapaaehtoistoimija tai esimerkiksi alan opiskelija. Hanke tuottaa monipuolista seurantatietoa hb-avustajan toiminnasta mm. lainsäädännön kehittämisen tueksi.
Ohjausryhmän puolesta
puheenjohtaja Tiina Kirmanen ja projektipäällikkö Sirkka Rousu
Vastaa