19.6.2017 lähetimme viestin maakuntien sote-muutoksen valmistelijoille. Voit lukea sen tästä.
Hankkeemme on mielellään yhteistyössä maakunnissa valmistelussa nyt olevien sote- ja erityisesti hb-pilottien kanssa tiedon ja kokemusten vaihtamisessa sekä mahdollisuuksien mukaan yhteiskehittämisessä. Lisäksi meneillään olevassa Keski-Uudenmaan kuntien sote:ssa ollaan parhaillaan jo käynnistämässä hb-kokeilua. http://www.hyvinkaa.fi/ku-sote/ Soteuttamosta http://www.hyvinkaa.fi/ku-sote/ajankohtaista/soteuttamo-1.6/
Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointihankkeemme hb-pilotteina ovat kuuden eri maakunnan kaupungit ja kuntayhtymät:
- Uudenmaan maakunnasta Vantaa,
- Kanta-Hämeen maakunnasta Hämeenlinna,
- Etelä-Karjalan maakunnasta Eksote,
- Pirkanmaan maakunnasta Tampere,
- Satakunnan maakunnasta Pori ja
- Kainuun maakunnasta Kainuun sote.
Hankkeen pääkoordinaattorina ja vastaavana toimii Metropolia Ammattikorkeakoulu, ja yhteistyössä on mukana Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu.
Hankkeessa näemme, että tiedon ja kokemusten vaihto valmistelussa olevien hb-kehittelyjen kanssa voisi olla osapuolille hyödyllistä, mm. Uudenmaan sote:n kanssa valmistelemme 21.9. hb-seminaaria, johon ollaan saamassa mm. Englannista prof.Woolhamin esitys.
Hankkeessa kehitämme ja kokeilemme hb-mallia erilaisiin asiakastilanteisiin ja erilaisille asiakasryhmille – hb-mallimme on hiukan erilainen hallituksen 9.5.2017 lakiesityksestä
Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointihanke on käynnistynyt STM:n ESR-rahoituksella 2016 ja jatkuu 31.5.2019 asti. Hankkeen valmistelu on ollut vireillä jo vuodesta 2012 ja taustalla on vaikuttanut muiden maiden hb:n tutkimustulokset ja Suomessa toteutuneiden hb-kokeilujen kokemukset, kuten Tiedän mitä tahdon-vammaispalveluissa sekä omaishoidon tuessa toteutetut kokeilut.
Hankkeemme hb-ideassa asiakkaat voivat käyttää palvelutarpeen arvioinnin ja hb-suunnitelman mukaan tarpeisiinsa parhaiten vastaavia palveluja julkisilta, yksityisiltä että järjestötuottajilta, mutta myös läheisverkoston tukea voi käyttää. Tuki voidaan kohdentaa suunnitellusti joissain tilanteissa myös ehkäisevänä taloudellisena avustuksena. Keskeistä hb-ideassamme on asiakkaan tukeminen hänen elämäntilanteessaan. Hb-tukisuunnitelma voi sisältää monia elementtejä, joita asiakas voi käyttää palvelutarpeittensa ratkaisussa. Tavoitteena on asiakkaan voimaantuminen ja myös joidenkin asiakkaiden osalta palvelutarpeen väheneminen. Hankeideamme mukaan hb voi olla oiva väline asiakkaan itsemääräämisoikeuden laajentamiseksi sekä väline tukea asiakkaan oman hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistumista, eli olla esimerkiksi sosiaalipalveluissa uusi asiakastyön väline.
Asiakaskohderyhmät ovat piloteissamme erilaisia, mm. sosiaalihuoltolain tarkoittamien palvelujen, kuten lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön asiakkaat, lastensuojelulain aikuistuneet jälkihuollon asiakkaat, joille hb-malli voi olla erityisen soveltuva. Asiakaskohderyhmissä on myös omaishoidontuen ja vammaispalvelujen asiakkaita.
Hankkeessa ei edellytetä asiakkaiden olevan pitkäaikaisen palvelun tarpeessa. Usein silloin, kun ei ole vielä monien palvelujen ja pitkäaikaisen tuen tarpeessa, asiakkaalla on enemmän omia voimavaroja vastata hb-budjetista ja palveluistaan. Pyrimme myös valmentamaan hb-avustajia niille, jotka tällaista lähitukea tarvitsevat. Katsotaan mitä saamme aikaan.
Hallituksen esityksen perusteluista ei voi päätellä, miksi hb-malli on rajoitettu vain joiden asiakkaiden oikeudeksi ja tilanteisiin, joissa on jo pidempiaikaisen ja useamman palvelun tarvetta. Hallituksen lakiesityksessä asiakas valitsee tuottajat markkinoilla olevista edellytykset täyttävistä tuottajista. Maakunta maksaa palvelumaksun suoraan tuottajalle. Kyse olisi siis eräänlaisesta vaihtokaupasta: valitsenko julkisen tuottajan vai yksityisen tuottajan, eikä oikeastaan juurikaan siitä, miten lakiesitys määrittelee henkilökohtaisen budjetoinnin idean (s.39). Lakiesityksen mukaan hb:n voisi valita vain vanhus- ja vammaispalvelulakien palveluissa. Muiden asiakasryhmien osalta, heidän oikeudestaan saada käyttöönsä hb-toimintamalli päättäisi lakiesityksen mukaan kukin maakunta erikseen. Lisäksi näidenkin hb-asiakkaiden tulee olla pidempiaikaisen ja usean palvelujen tarpeessa.
Hankkeemme arviointisuunnitelman mukaan tulemme tuottamaan tietoa erilaisista hb-toimintamalleista ja hb:n soveltuvuudesta erilaisiin tarpeisiin erilaisille asiakkaille. Arvioinnin tavoitteena on vastata kysymyksiin: Mitä siitä seuraa, jos palveluihin nyt käytettävät resurssit käytetään niin, että asiakas on valintojen tekijänä – tässä hb-toimintamalli? Millaisia vaikutuksia tällä on nähtävissä 1) Palveluihin ja työkäytäntöihin 2) asiakkaan hyvinvointiin, toimintakykyyn ja osallisuuteen sekä 3) miten vaikutuksia ja kustannuksia verrattuna nykyiseen toimintamalliin voidaan arvioida ja muutoksia niissä havaita? Mitä HB-mallista voidaan sanoa kustannus-vaikuttavuus -näkökulmasta? Olemme juuri saaneet tutkimusluvat ja hb-asiakastyö on käynnistymässä, ja samalla käynnistyy myös tiedonkeruu. Kyse on vaikutusten ja muutoksen arvioinnista.
Kunkin hankepilottimme yhteyshenkilön tiedot löytyvät nettisivuiltamme.
Annamme mielellämme lisätietoa, yhteistyöterveisin
Tiina Kirmanen, johtaja, Eksote
ohjausryhmän puheenjohtaja, Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointihanke
tiina.kirmanen@eksote.fi, puh. 040 561 3627
Marita Pikkarainen, kehittämisjohtaja, Kainuun sote
ohjausryhmän varapuheenjohtaja, Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointihanke
marita.pikkarainen@kainuunsote.fi, puh. 044 710 0862
Sirkka Rousu, projektipäällikkö, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointihanke
sirkka.rousu@metropolia.fi, puh. 040 714 5157
www.henkilokohtainenbudjetointi.fi
Sähköposti: henkilokohtainenbudjetointi@metropolia.fi
Twitter: @Hb_hanke
Kesäkuun uutiskirje tästä
Vastaa