Henkilökohtaisen budjetoinnin säännösehdotuksia vielä kehitettävä

Hankkeen ohjausryhmä kävi marraskuun 16. päivän kokouksessaan keskustelun hallituksen valinnanvapauslakiehdotuksesta ja päätti antaa HB-säännösehdotuksista lausunnon. Alla vastauksemme kokonaisuudessaan.

HANKKEEN VASTAUKSET STM:n KYSELYYN VALINNANVAPAUS-LAKIEHDOTUS (3.11.2017)

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI

12. Lakiluonnoksen 6 luvussa säädettäisiin henkilökohtaisen budjetin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. Mahdollistavatko säännökset asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen?

1. kyllä
2. kyllä pääosin
3. ei pääosin
4. ei
5. ei kantaa

Vapaamuotoiset huomiot

On hyvä asia, että asiakkaalla olisi tulevaisuudessa lain mukaan mahdollisuus valita henkilökohtainen budjetti palvelujensa järjestämiseen.

Säännökset eivät tue lakiehdotuksen alussa kuvattua henkilökohtaisen budjetoinnin ideaa.

Jos säännökset nykymuodossaan säilyisivät, koko henkilökohtaisen budjetoinnin idea vesittyy, sillä henkilökohtaistamisen tarpeet voidaan toteuttaa käytännössä palvelu/asiakasseteleillä ja ostopalveluilla/maksusitoumuksilla.

Lain säännöksiä tulee uudelleenarvioida:

1. Asiakkaiden oikeudet eivät ole laissa yhdenvertaisessa asemassa. Oikeuden valita henkilökohtainen budjetti tulisi koskea erilaisia sote-asiakasryhmiä ja sitä tulisi voida käyttää myös lyhytkestoisemmissa asiakastarpeissa.
2. Asiakkaan palvelutarpeiden mukaan hänen pitää voida valita budjettiinsa palveluja myös maakunnan liikelaitoksen palveluista, ja mahdollisesti suoran valinnan palveluista mm. asiakkaan maksamat lisäpalvelut.
3. Asiakkaan tulisi voida sisällyttää budjettiinsa myös yhteisöllisesti ja lähiverkoston kautta saatavaa tukea, sekä sellaista vaihtoehtoista tukea, joka häntä auttaa – mm.SH-lain 28§ tarkoittamaa muuta tukea, jota tuotetaan esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalveluissa.
4. Suomesta puuttuu myös HB-asiakkaiden tarvitsema organisoitu maksuton ohjauksen ja tuen järjestelmä, jota erityisesti nyt lakiluonnoksen mukaiset asiakasryhmät tarvitsevat (vrt. broker-järjestelmä Englannissa: Briitta Koskiaho 17.11.2017 Ihminen edellä, lähiohjauksen tuella -hankkeen seminaarissa http://henkilokohtainenbudjetointi.fi/event/hb-seminaari/ ).
5. Kun HB-toimintamalli on Suomessa aivan uusi tapa järjestää asiakkaan palvelut ja meneillään on kokeiluja ja pilotteja, olisi välttämätöntä odottaa kokeiluhankkeiden kokemuksia ja tutkimustuloksia. Siksi HB:ia koskevat säännökset voisivat joko olla laissa aluksi kokeilusäännöksinä, tai tulla voimaan vasta vuoden 2021 alusta samaan aikaan asiakassetelin kanssa. Ennen voimaantuloa, tulisi säännöksissä ottaa huomioon kokeiluista ja piloteista saatu tieto HB:sta.

Lailla pitää turvata, että

• Henkilökohtainen budjetti on aina asiakkaan edun ja oikeuksien mukaista
• HB:n käytöstä on oltava saatavilla maksutta ohjausta ja neuvontaa.
• Budjetin on joustavasti huomioitava asiakkaan muuttuvat tarpeet ja elämäntilanteet.
• Henkilökohtaisen budjetin suuruuden on vastattava asiakkaan palvelutarvetta ja sillä on kyettävä kattamaan budjettiin suunnitellut palvelut. Budjetin tasoa on seurattava.
• HB:n vaikuttavuuden seurantaan on luotava menetelmiä ja mittareita, huomioiden erityisesti vaikutusten seuranta asiakkaan hyvinvointiin ja toimintakykyyn.

Henkilökohtaisella budjetilla tulee olla mahdollista joustavasti hankkia siihen sisältyvät palvelut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä tai muuta kautta yksilöllisistä tilanteista ja tarpeista riippuen. Vähintään lain perusteluissa tulisi todeta se, että henkilökohtaisella budjetilla hankittavien palveluiden tarjoajien ei välttämättä tarvitse olla rekisteröityneitä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia, huomioiden myös järjestöjen ja muiden yhteisöjen tuottamat tuki- ja palvelumuodot.

Perusteluja:

Henkilökohtainen budjetti (HB) ei ole yhdenvertaisesti erilaisten asiakaspalvelujen tarpeessa olevien saatavilla, kuitenkaan sille miksi vain ikäihmisillä ja vammaisilla on tähän oikeus, ei lakiluonnoksessa ole lainkaan perusteluja.

Laissa edellytetään myös pitkäaikaista, jatkuvaa ja laaja-alaista tuen ja avun tarvetta, ja että sitä pitää tarjota vanhus ja vammaispalveluissa, mutta muissa palveluissa sitä voidaan tarjota vain kunkin maakunnan vapaaehtoisin päätöksin muille asiakasryhmille. Paljon palveluja käyttävillä asiakkaille ei useinkaan ole riittävästi voimavaroja ja osaamista henkilökohtainen budjetoinnin hallinnointiin ja hyödyntämiseen. Näin käyttö voi heidän kohdallaan jäädä teoreettiseksi eikä siten todellisuudessa lisää mahdollisuuksia valinnanvapauteen. HB-toimintamallia kokeillaan parhaillaan myös asiakasryhmillä, joilla on vähäisemmän tuen tarve ja joilla on elämäntilanteessaan omia voimavaroja järjestää omia palvelujaan. Näitä asiakasryhmiä on esimerkiksi lapsiperhepalveluissa ja aikuissosiaalityön palveluissa.

HB-budjetin valinnut ei myöskään voisi lakiluonnoksen mukaan sisällyttää siihen maakunnan liikelaitoksen palveluja. Hankkeessamme esimerkiksi onnettomuudessa aikuisena vammautunut vammaispalvelujen asiakas on vaihtanut osan julkisen sektorin työkeskus/päiväkeskuksen toimintapäivistä toimintakykyynsä paremmin soveltuviin palveluihin: eli hänen pitäisi voida käyttää tulevan maakunnan liikelaitoksen palveluja (työkeskus) osin ja osin yksityisiä tai yhteisöllisiä palveluja.

Asiakkaan HB:iinsa valitsemilta tuen ja/tai palveluntuottajilta ei tulisi vaatia esimerkiksi nyt sote-palvelusetelituottajilta vaadittavia edellytyksiä – henkilökohtaisen budjetoinnin palveluntuottajaa koskevilla kriteereillä ei pitäisi sulkea pois sellaisia palveluntuottajia, jotka kuitenkin olisivat asiakkaan toimintakyvyn ja tuen tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisia tuottajia esimerkiksi liikunta- ja kulttuuri- palveluissa. Muutoin on vaara, että asiakkaan tosiasiallinen mahdollisuus valita tarpeisiinsa vastaava tuki jää kapeaksi.

Asiakkaan kannalta on tärkeintä toimiva palvelukokonaisuus, joka vastaa asiakkaan tarpeisiin. Sote-mallissa erityisesti tämän saavuttaminen on suuri haaste, kun asiakas kokoaa palvelujaan eri palveluntuottajilta. Sote-malli tulee lisäämään kansalaisten tarvetta erilaiseen palveluohjaukseen ja asianmukaisen tiedon löytämiseen.

Asiakkaan neuvonta ja ohjaus edellyttää organisoitua asiakkaalle maksutonta ohjauksellista tuen järjestelmää. Tällainen HB-avustaja / HB-tukihenkilö / HB-opas voisi avustaa ja tukea asiakasta hänen HB-asioinnissaan ja erilaisten asioiden hoitamisessa. Hänen tulisi olla puolueeton ja riippumaton palveluntuottajasta. Järjestöt voisivat olla tukitoimintaa organisoiva ja siitä vastaava taho eri asiakasryhmille. Toiminnan tulee olla organisoitua ja resursoitua. Toimintaan tulee saada riittävästi julkista rahoitusta ja ennakkokoulutusta, ja tällainen HB-avustaja voisi olla myös oma ammattinsakin. HB-avustajat toimivat yhteistyössä asiakkaan, hänen läheistensä sekä asiakkaan sote-palvelujen omatyöntekijän / vastuutyöntekijän kanssa.

Hankkeemme on käynnistämässä 2018 henkilökohtaisen budjetoinnin avustajan tehtävän kehittämistä. Kokemuksia ja seurantatietoa tulisi tältäkin osin odottaa ennen lain säännösten voimaantuloa.

HB-avustajajärjestelmästä tulisi säätää lailla, joko HB-säännöksissä tai sitten asiakaslaissa sekä potilaslaissa, mutta aiemmin maaliskuussa 2017 lausunnolla olleet säännösluonnokset tuetusta päätöksenteosta eivät voi toimia HB-avustajan säännösten pohjana. HB-avustajajärjestelmän olisi hyvä olla toiminnassa jo ennen lain voimaantuloa organisoituna ja resursoituna ja ohjauksellista tukea tarvitsevien saatavilla. Asia vaatisi oman erityisen valtakunnallisen kehittämishankkeensa eri asiakasryhmien järjestöjen sekä koulutuksesta vastaavien kanssa. HB-avustajan valmentaminen, rekrytointi, työnohjaus ja täydennyskoulutus ovat järjestöjen ydintehtäviä.

Myös avustajan oikeus saada toiminnasta palkkiota ja kulujen korvausta tulee lailla varmistaa. Toiminta edellyttää resursointia, sillä avustajien tarve tulee valinnanvapauslain toteutuessa olemaan suuri. On vaara myös sille, että tällaisia vapaaehtoisia ei yksinkertaisesti löydy niin suuria määriä, kuin mitä tuleva sote-malli tulee vaatimaan. Yksi pohdittava keino olisikin hoiva-avustajan kaltaisen koulutuksen järjestäminen, jolloin HB-avustajana toimiminen olisi palkkatyötä, palkkiotyötä tai yrityspohjaista toimintaa. Tämän rinnalla tulisi olla myös maallikkotukihenkilöitä, joiden rooli on tällöin hiukan toinen kuin ammatillisen HB-avustajan.  Joku asiakas hyötyy maallikkotukihenkilöstön tuesta ja joku tarvitsee ammatillisen tukihenkilön – molempia toimii jo nyt sosiaalipalveluissa.

HB-säännösten voimaantuloa tulisi siirtää vuodelle 2021. Näin meneillään ja tulossa olevien kokeilujen tulokset pystytään huomioimaan laissa. Samoin HB-avustajatoiminnan organisoitumisesta tarvitaan kokemuksia ja tietoa.

Tiedoksi lain valmistelijoille:

Parhaillaan toteutetaan valtakunnallista Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointimallin kehittämishanketta (ESR/STM:n rahoituspäätös) vuosien 2016-2019 aikana. Keväästä 2017 alkaen HB-mallin kokeilut käynnistyvät asiakastyössä kunkin pilotin oman aikataulun mukaan: Hämeenlinnassa, Porissa, Tampereella, Vantaalla sekä Eksoten ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymissä. Henkilökohtaista budjetointia kehitetään ja kokeillaan sekä tutkitaan vaikutuksia ja kokemuksia erilaisilla asiakasryhmillä, ja erilaisessa elämäntilanteessa olevien asiakkaiden palveluissa.

Lisätietoa www.henkilokohtainenbudjetointi.fi myös projektipäällikkö Sirkka Rousu.

Ohjausryhmän puolesta 14.12.2017

puheenjohtaja Tiina Kirmanen ja projektipäällikkö Sirkka Rousu

Tässä lakiesityksestä tehty kooste HB-säännöksistä, yleis- ja erityisperusteluista. 3.11.2017 Hallituksen esitys -ote HB 

Tässä lausuntopyyntöön ja asiakirjoihin alueuudistus.fi-sivuille. 

Lisätty 21.12.2017: Lausuntoja annettiin yli 700, lue 21.12.2017 STM:n tiedote, joka sisältää myös alustavan graafisen koosteen vastauksista.

Lisätty 5.1.2018: Lausuntojen sanallinen yhteenveto, STM raportteja ja muistioita 2018:1.

 

---

Löydät ohjausryhmämme kokousmuistiot sivuiltamme, tässä linkki.