Avain kansalaisuuteen – henkilökohtainen budjetointi -hankkeen ohjausryhmä kirjasi 14.9.2018 kokouksessaan kannanottonsa lausunnolla olleeseen asiakas- ja potilaslakiin koskien tuettua päätöksentekoa.
Luku 4. Asiakkaan ja potilaan päätöksenteon tukeminen
Sote-palvelujärjestelmässä kansalaisilla on lisääntyvästi tarvetta erilaiseen neuvontaan, ohjaukseen ja asianmukaisen tiedon löytämiseen, ja myös lähiohjaukseen omassa elämäntilanteessaan. Asiakkaan kannalta on tärkeintä toimiva palvelukokonaisuus, joka vastaa hänen tarpeisiinsa. Erityisesti tämän saavuttaminen on suuri haaste, kun asiakas kokoaa palvelujaan eri palveluntuottajilta.
Lakiesityksessä asiakkaan tueksi ehdotetaan tukihenkilön nimeämistä. Tukihenkilönä voisi toimia myös omainen tai läheinen.
Kun luodaan asiakkaalle säännöksen mukainen oikeus, tulisi samalla säätää myös siitä, miten tämä oikeus toteutetaan. Millainen rooli ja asema on esimerkiksi maallikkotukihenkilöllä, ammatillisella tukihenkilöllä tai asiakkaan omatyöntekijällä? Maallikkotukihenkilöidenkin tulisi saada tehtäväänsä valmennus ja tuki. Mistä asiakas löytää itselleen tukihenkilön?
Tukihenkilöjärjestelmästä tulisi säätää lailla. Kenellä on vastuu tukihenkilöiden saatavuudesta? Millaisia oikeuksia tukihenkilöillä on? Millaisia vaatimuksia tukihenkilönä toimivalta edellytetään?
Tukihenkilötoiminnan tulee olla
- asiakkaalle maksutonta ohjauksellista tukea,
- organisoitua ja resursoitua,
- julkisesti rahoitettua, jossa huolehditaan tukihenkilöiden saatavuudesta, organisoinnista, valmennuksesta, rekrytoinnista, tukihenkilön tarvitsemasta tuesta,
- puolueetonta ja riippumatonta palveluntuottajasta ja viranomaisesta,
- selkeää, jossa asiakas tietää, mistä tukihenkilön voi itselleen löytää ja valita.
Valmennettu tukihenkilö voi avustaa ja tukea asiakasta asioinnissa sekä erilaisten arjen asioiden hoitamisessa. Tukihenkilö toimii yhteistyössä asiakkaan, hänen läheistensä sekä asiakkaan sote-palvelujen omatyöntekijän / vastuutyöntekijän kanssa.
Asia vaatisi toteutuakseen oman erityisen valtakunnallisen kehittämishankkeensa eri asiakasryhmien järjestöjen sekä koulutuksesta vastaavien oppilaitosten kanssa. Tukihenkilöiden valmentaminen, rekrytointi, työnohjaus ja täydennyskoulutus voisivat olla järjestöjen ydintehtäviä. Myös tukihenkilön oikeus saada toiminnasta palkkiota ja kulujen korvausta tulee lailla varmistaa.
Tukihenkilötoiminta voisi olla myös oma ammattinsakin. Yksi pohdittava keino voisi olla esim. hoiva-avustajan kaltaisen koulutuksen järjestäminen, jolloin tukihenkilönä toimiminen olisi palkkatyötä, palkkiotyötä tai yrityspohjaista toimintaa. Tämän rinnalla tulisi olla eri asiakasryhmille myös saatavilla (mistä?) valmennettuja maallikkotukihenkilöitä, joiden rooli ei voi olla aivan samanlainen kuin ammatillisen tukihenkilön. Joku asiakas hyötyy maallikkotukihenkilön tuesta ja joku tarvitsee ammatillisen tukihenkilön – molempia tarvitaan.
Lisätietoja
Asiaa koskeva hankkeen uutinen, jossa säännösten sisältö on kuvattu.
2.11.2018 uutista päivitetty: Hallitus on päättänyt poistaa asiakas- ja potilaslakivalmistelun tällä hallituskaudella annettavien hallituksen esitysten listalta. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa kuitenkin asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevan lainsäädännön valmistelua saatujen lausuntojen pohjalta. Lue lisää STM:n uutisesta
Teksti: Ohjausryhmän puolesta kannanoton kirjasi projektipäällikkö Sirkka Rousu.
Piirros: Tussitaikurit Oy
Vastaa